Kotilevossa paineet nousuun. Mahtavaa. Vika on toki kehnossa stressinhallintakyvyssäni ja siinä, että kiukkuan kaikesta heti. Aamun paras ja järkevin vitutus liittyy ammattijärjestön (muutenkin aivan käsittämättömän paskoihin) kotisivuihin ja kaatuneeseen kirjautumisjärjestelmään. Kallis liitto ja mitään ei saa.
Seuraavaksi tehtävälistalla on tonttikauppojen teko. Tietenkin. Nyt on pakko ostaa tuo kaupungin palanen pois, että saa Soinin Timppaa muistuttavan isäntämiehen pysymään loitompana omasta pihasta. Aktiivinen tarkkailu on osoittanut, että herra asustaa äitinsä tai tosi vanhan puuman kera. Jännittävää. Ehkä jään sittenkin hoitovapaalle ja toimin kolmen vuoden ajan aktiivikyttääjänä.
Oikeasti tonttikauppoja on hierottava rakennusoikeuden takia. Alkuperäiskuntoinen 50-luvun vaja ei enää selvinne ensi talvesta. Tilalle olisi järkevää rakentaa siis autokatos, autotalli tai uusi suurehko varasto. Silti sympaattista (ja aivan uskoattoman homeista) vajaa käy surku. Ehkä sen saisi sittenkin museoitua.
Sisätiloissa tulisi siivota. Odottelen josko äitini tulisi hinaamaan yläkerrasta alakertaan vanhan ja uskollisen (semipaskan) Kärcherin, joka tukkeutuu herkästi, muttei saatana ime muovimattoa lattiasta, kuten Dysoni. Kantaisin itse, mutku portaissa on hankala tepastella mahan toimiessa näkösuojana. Koen asian hieman riskialttiina.
Samalla on olohuoneen toinen osio rymsteerattava uuteen uskoon. Toisesta vierashuoneesta kannettiin alakertaan jo sänky, kehto pitää ruuvata kattoon kiinni ja pyörittää ruokapöytä (jonka äärellä on syöty ainakin kaksi kertaa - 2 x joulua) sopivaan nurkkaan. Roinan määrä ahdistaa jälleen jo valmiiksi, samoin paskainen parketti, paskaiset ikkunat, kissojen käyttämät ikkunanlautareitit jne. Ehkä kersa ei saa niin pahoja allergioita kun saa elellä iloisessa ja runsaassa bakteerifloorassa ja todennäköisesti leikkiä samoilla leluilla hurttien kanssa.
Jos lapsi suostuisi olemaan oikein päin saattaisi kodinhinkkaus olla ihan mielekästä tulevaa synnytystä ajatellen. Nyt ei oo. "Pesin tuossa keittiön sokkeleita niin lupsahti jalaka pihalle, saako soittaa lanssin?".
Raskaus hämärtää realismiani. Tosin tiedonpuute tukee hämärtymistä. Onneksi on keskustelupalstoja, jotka pullistelevat asiantuntijoista.
Me veljen kanssa käytännössä asuttiin navetassa (Lapsenvahdit, mitä ne on, voihan navettaan laittaa pinnasängyn minne lapset jumiin lypsyn ajaksi) ja olen luultavasti syönyt eläissäni paskaa useita kiloja. Näiden astmavaivojen vuoksi lääkärissä rampattuani työterveyslääkäri totesi naureskellen, että harmi kun et enää asu maatilalla etkä elukoiden kanssa, kuulemma voisi vointi olla silloin parempi.
VastaaPoistaP.s. En ole pessyt vieläkään ikkunoita. Eikä mulla ole sille edes mitään hyvää syytä. Vittu kun ei vaan huvita.
No kato just näin. Mulla tosin (ja kaikilla isänpuoleisilla serkuilla) oli kersana ihan jäkyttävät astmat ja elukka-allergiat, mitä olen kyllä ihmetellyt - ei porukat ole olleet juuri koskaan pilkulleen hygienian perään ja lemmikkejäkin on aina ollut.
PoistaAstma muistaakseni helpotti, kun aloin luuhata hevostalleilla. Hieman kyllä jänskättää tämä 2 x katti + 2 x koira - yhdistelmä ja 25 % astmariskikersa, mutta jospa tähänkin keskittyisi sitten kun sen aika on. Paska on hyväksi.
Elä pese ikkunoita. En mäkään.