Paineet otti ja räjähti eilen. Satuin olemaan jo valmiiksi asioimassa sairaalan liepeillä ja ammatti-ihmisen kehoituksesta soitin äitipolille. Käsky kävi käyrille.
Lääkäri oli paineista kovasti huolissaan, joten seuraava askel juhlan kunniaksi kuului luonnollisesti: osastolle seurantaan. Että tässä nyt persettä levitetään toista vuorokautta. Lapsella ilmeisesti asiat varsin hyvin - tosin se on jemmannut päänsä kylkiluitteni alle, mikä sattuu ja vaikeuttaa hengitystä. Harjoittelija etsi vartin sen sydänääniä. Oli kivaa.
Omat paineet on kuulemma ihan hyvät. Kiva. Muuta ei sitten ole kerrottukaan. Eilen jäi hoitajalta kertomatta myös mistä saa ruokaa. Alkoi illasta vähän heikottaa, kun aamupalan päälle saanut mitään koko päivänä. Ruokajääkaapin sijaan minulle esiteltiin kyllä kusijääkaappi.
Että pötkötän. Iphone on ehkä paras hankinta ikinä. Karsee koti-ikävä.
Saisikohan sitä polikliinisen sektion. Jos oikein ruikuttaisi.
No voihan, yritäs jaksaa. Sulla on sentään Iphone ettet ihan kyllästymiseen kuole.
VastaaPoistaJoo, no on kiitos vaan jaksettu. Oletan, että ilman asiallista teknologiaa olisin menehtynyt - kivuliaasti - kyllästymiseen. Melkein kolme vuorokautta hämärässä kopissa, seurana silloin tällöin vauvanvalvontamasiina ei ole kovin jännittävää. :P
VastaaPoista