14.1.2013

Tuhannen taalan haaste

Sääntöjä:

1. Kiitä haasteen antajaa. 
Kiitokset Yksikselle! Tässä olikin enemmän puurrettavaa.

2. Kerro kahdeksan asiaa itsestäsi. 

No voi kiesus. Hoidin ensin nuo muut kohdat pois, alkaa lyödä tyhjää.

 - Nimen Huma_nist sain kymmenisen vuotta sitten erinomaiselta kämppäkaverilta, joka oli teekkari. Hän sai muistaakseni jotain pisteitä johonkin siitä, että oli tekemisissä humanistin kanssa. Me taidettiin olla silloin vielä raikkaita parikymppisiä. Nykyisin ollaan vain raikkaita.

 - Mulla on aivan hirveä hinku neuloa, mutten tiedä mistä aloittaisi. Tekee mieli ähertää ensi talveksi kunnollinen villahaalari lapselle oikein hyvästä langasta, mutta ketuttaa kun en löydä kivaa ohjetta.

- Mulla on raskaushousut jalassa. Edelleen.

 - Mun tekee ihan hirveästi mieli leikata hiukset. Sinänsä ihan normaali asia, mutta kun on ollut tämä sama takku päässä jo viitisentoista vuotta, niin ahdistaa. Ennen keisarileikkaustahan pätkäisin keskimäärin 30 senttiä latvasta pois, ekaa kertaa ikinä. Haastavaa tässä on se, että koko hoito on napsaistava irti, eli päähän jäisi parin sentin tynkä omalla värillä. Toisaalta, jos pätkäisyn suorittaa nyt, niin letti ehtisi ehkä hieman kasvaa siistimmäksi ennen mahdollista työelämänkoittoa. Sarjassamme 1stworldproblems.

 - Koen olevani aika yksinäinen. Ajoittain se häiritsee - ajoittain ei. Alan hiljalleen hyväksyä sen, että olen ihan itse vastuussa tilanteesta. Ihmisten ilmoille voi lähteä omastakin aloitteesta. Eikä se ole pahimmasta päästä, että 40 km:n päässä on ihmisiä.

 - Kaipaan ajoittain töihin ihan hirveästi (vaikka mulla ei oo työpaikkaa). Onneksi voi välillä keikkailla pikku pyrähdyksiä. Ehkä pohjalla on enemmänkin se, että työ on mulle se elämän sosiaalinen ulottuvuus. Tässä kun asutaan seudulla, jolla en juuri ketään tunne ja nekin, joihin olen tutustunut, ovat tulleet elämään työn kautta. Kaipaan myös sitä, että työnteko kivasti kiusaa päätä ajattelemaan ja näkemään ja pohtimaan. Kotona on ehkä vähän turha lähestyä projektiluontoisesti ongelmaa: mitä tänään vaunuihin lämmikkeeksi ja mites laitetaan kakka tulemaan? Työminän taakse on myös hyvä ajoittan mennä piiloon silloin kun on oikein epävarma olo.

 - Sain joululahjaksi äidiltäni elämäni ensimmäisen silmänympärysvoiteen. Syystä.

 - Oon lapsen saamisen jälkeen läiminyt naamaani meikkiä tasan kerran. Sekin siksi, ettei mua luultaisi ihmisten ilmoilla lestadiolaiseksi (mistä nyt ei muutenkaan liene pelkoa, mutta oli taas sellanen päivä).

3. Vastaa haastajan kahdeksaan kysymykseen. 

1. Minkä elokuvan haluat nähdä yhä uudelleen ja uudelleen?
 - Tietenkin Saksikäsi Edward. Rakastan hyviä aikuisten satuja (joissa ei kuitenkaan saa olla menninkäisiä tai mitälie höpöttejä) ja hyvää yhteiskuntakritiikkiä/-satiiria. Ja siinon se JD.

2. Mitä haluat tehdä jäätyäsi eläkkeelle? Aiotko jäädä eläkkeelle?
 - Arvelen, että pääsen eläkkeelle noin 40 vuoden kuluttua kypsässä about 70- iässä - aikaisintaan. Joo, pätkätöistä eläkekertymä on surkea ja eläkeikää nostetaan koko ajan. Plääh. Yhdessä täydennyskoulutuksessa eläkkeelle siirtymässä ollut kollega totesi: "No älä ainakaan joka aamu peilin edessä ittelles hoe, että enää 35 vuotta jäljellä".
Aion jäädä eläkkeelle, toivottavasti voin vielä tuolloin jotain puuhata. Puuhiin en ota toistaiseksi kantaa.

3. Mikä susta tulee isona?
 - Ei aavistustakaan. Periaatteessa taskussa on pari ammattia, mutta täydellinen suunnanmuutos kiehtoo. Mä voisin olla ihan hyvä rakennusinsinööri (onko niille edes töitä?). Tällä hetkellä ja näillä unilla ei juuri hotsita opiskella, eikä siihen ole taloudellisesti mahdollisuuttakaan ja vaikka olisi niin en ainakaan inssiä lukisi.
 Jos musta ihan oikeasti tulisi vaikka isona kelvollinen kasvattaja, jolla on vähän nykyistä leppoisammat hermot.

4. Haasteellisin kohtaamasi tilanne? Miten ratkaisit sen?
 - Onhan näitä ollut niin työ- kuin yksityiselämässä, mutta aikaa rajaamalla päädyin - ylläri - keisarileikkaukseen. Ratkaisin sen ulvomalla ja huutoitkemällä kunnes puoliso päästettiin saliin, jonka jälkeen yritin murtaa hänen kätensä puristamalla. Syntymän jälkeen sain rauhottavia omasta pyynnöstäni ompelun ajaksi. Ehkä olisin voinut toimia rakentavammin, mutta pelotti.

5. Mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen?
 - Kysyjä varmaankin hakee tässä jotain ihan muuta, mutta en osaa olla olematta kyyninen paska.
Kun henkilö kuolee kotiin, kutsutaan paikalle poliisi, joka toteaa tilanteen. Tämän jälkeen paikalle saapuu paettiauto, joka yleensä kuuluu paikalliselle hautausurakoitsijalle. Ambulansseissa ei ruumiita mielellään kuljeteta, sillä ne pitää pestä ja desinfioida, mikäli kyyditettävä ei ole elossa.
Pakukyydillä päästään useimmiten paikalliselle ruumishuoneelle ja siellä kylmiöön. Jos kuolema on sattunut kotioloissa, Suomen lain mukaan on tehtävä kuolinsyyselvitys, mikä tapahtuu useimmiten yliopistollisessa sairaalassa oikeuslääketieteen osastolla (mulla saattaa olla termit päin persettä, että sori). Matka taittuu taas pakettiautossa, valtion kustannuksella. Ruumiinavauksessa ei mene yleensä montaa päivää ja sen jälkeen vainaja palautetaan kotinurkilleen hautausluvan kanssa.
Kun lupa on saatu ja omaiset surun keskellä luvanneet pulittaa hautaustoimistoon useita tuhansia euroja, siirretään vainaja sairaalan/tk:n kylmiöosastolla arkkuun, jossa hänet siirretään seurakunnan kappelin kylmiöön, josta hautajaispäivänä siirrytään ensin muisteltavaksi ja mahdollisesti siunattavaksi ja sitten haudattavaksi tai vaihtoehtoisesti tuhkattavaksi (mikä edellyttää vielä ainakin yhtä pakukyytiä).

Erittäin luterilaisen kasvatuksen saaneena tulisi kai ottaa kantaa taivaaseen tai helvettiin (tosin opin körttiriparilla, että kaikki pääsevät taivaaseen, mikä on ehkä kaunein sanoma ikinä). Taivaiden ja helvettien sijaan toivon, että kuoleman jälkeen on rauha.

6. Missä tykkäät ajatella?
 - Työhuoneessa tai koiran kanssa lenkillä. Ennen ajattelin metsässä, mutten ole sellaiseen päässyt pitkään aikaan

7. Kissa vai koira? Molemmat? Ei kumpikaan? Miksi?
 - Molemmat löytyy, mutta mieluusti luopuisin kissoista, koska en luota niihin pätkääkään ja niillä on aina ihan omat juttunsa ja jotenkin ärsyttäviä ovat. Koiratkin ärsyttää, mutta ne ulkoiluttaa mua ja rakastaa rutiineja, eli jotenkin kuuluvat pakettiin. Lisäksi koirat pitävät uskontojenkauppaajat loitolla.

8. Kirja tai kirjat, joita luet just nyt?
 - Mua hävettää, mutta en lue mitään. Eilen luin kyllä ääneen Kot sanoo kanaa ja selasin Suomen lasten laulukirjaa. Ja keittokirjaa. Ennen luin aina ja paljon - nyt ei pysty. Kesällä jäi kesken Little B:n tarina, josta tykkäsin ihan hirveästi. En vaan jaksanut. Pystynyt. Ja napsin stressiä siitä etten jaksanut. Plääh.

4. Keksi kahdeksan uutta kysymystä. 

1. Missä ja miten haluaisit asua?
2. Kuka on vaikuttanut eniten maailmankuvaasi? Miten?
3. Millaista autoa ajat?
4. Minne matkuistaisit jos lähtö olisi kahden tunnin kuluttua ja kohde vapaasti valittavissa? Miksi?
5. Mikä on tyhmintä, mitä teit vuoden 2012 aikana?
6. Mikä on parasta mässyä?
7. Mitä vetäisit eilen lounaaksi?
8. Minkä toivoisit olevan elämässäsi toisin?


5. Haasta kahdeksan bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa. 
Totajoo. Tylsyys, Paukkuliini, Mirgga ja ulkosuomalainen Petra.
Neljä on joskus enemmän kuin kahdeksan.

4 kommenttia:

  1. Kiitos ja haaste otettu vastaan, pakerran taman parissa mita pikimmiten, kunhan paiva tornaadon kanssa on kaantynyt iltaan...

    VastaaPoista
  2. Kiitos kun vastasit. Musta toi oli muuten ihan hyvä ja pätevä vastaus siihen mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, noinhan se just menee ;)

    VastaaPoista
  3. Olihan tuossa työtä :D enpä oo joutunut vähää aikaa määrittelemään ihtiäni muuten kun sanoilla äiti, vaipanvaihtoautomaatti ja nukuttaja. Virkistävää. Ja hei, onhan mussa muutaki ko se jatkuva aivosumu ja väsy, ja kiukku jajaja...

    Sulle olisin kyllä keksinyt muutaman hyvän kyssän, mutta mokoma ehit ekana :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä jos virkisti. :)

      Voi, jos on jotain kysyttävää, niin anna paukkua. Lupaan vastata, mutta en lupaa vastata tasokkaasti. :P

      Poista

Kommentoi pois - kunnioitathan yksityisyyttä.