Onpas kiehahdellut - toisaalta olen varovaisesti sitä mieltä, että tasaisuuskiintiönkin on tultava ajoittain täyteen, tylsäpurnun purkauduttava kunnon verenpaineenkohotuksella, kiukuttelulla ja vouhotuksella, jonka jälkeen voikin taas palata samaan ihanan tuttuun arkeen, johon saa jännitystä vaihtamalla esimerkiksi leipäreseptiä uuteen (tai iskemällä lempipehmokotihousut koneeseen, mikä aiheuttaa vaihtoehtohousupähkäilyä).
Perjantaina alkoi rehellisesti vituttaa, kun muskarista tuli tekstiviesti. En ole lafkasta saanut yhtään mitään muuta tiedotetta ikinä kuin yhden sähköpostiviestivastauksen kun tiedustelin miten ilmoittautua, ja laskun. Herra rahtori ei ole vastannut antamaani (rakentavaan ja pedagogiikkaa pohtivaan) palautteeseen.
"Muskari on alkanut. Seuraava kerta ensi perjantaina. T. Gunilla". (Nimi muutettu). Sain jostain syystä kunnon kierrokset aikaseksi ja aikuisesti täräytin takaisin, että me emme ole ilmoittautuneet kevätkaudelle ja syksyn perusteella ei ole tullut mieleenkään jatkaa, toivoo huma_nisti. En saanut vastausta. Saa nähdä tuleeko lasku.
Lapseni syö muuten parhaillaan vieressäni lattialla iPhoneani. Se on jännittävämpi kuin läppäri. Kestääköhän se kuinka hyvin kosteutta?
Soittelin aamupäivällä prick-testiajan. Sen sai ylihuomiselle. Kätevää. Kunnallisen lähete kolme viikkoa sitten ei ole vielä poikinut mitään. Hämmennyin myös neuvolamuijan tiedustellessa joko aika ihotautipolille on saapunut. Jäin kyllä siihen käsitykseen, että lähete on lastenpolille, mutta aivan sama. Homma hoidossa joka tapauksessa - rahalla.
Kun rahalla palveluja ostaa on minun kirjoissani aika keskeisenä palvelu. Täti, jonka kanssa aikaa varailin ja varoajoista keskustelin ei ollut mukava eikä edes yrittänyt olla. Hämmentävää mielestäni, maksan perseeni kipeäksi (auttaisikohan häde asiaan) ja saan kuunnella kettuilua ja rutinaa. Toisaalta, pohjalainen palvelukulttuuri ei ole lämpimimmästä päästä - tosin onneksi se ei ole savolaista nähnytkään.
Niinjoo, postilaatikossa oli eilen puolisolle osoitettu kirjekuori. Osasin jo kotiportilla aavistaa mitä se sisällään piti. Taas kerran kalaasikutsu veljenpenskojen synttäreille. Ja siellä on kuulemma pakko käydä (tällä kertaa neljän vuoden sitkeän yrittämisen jälkeen ei kuoresta enää löytynyt minun nimeäni), mihin pyöräytin silmiäni ja mökötin.
Joo, ihan kiva, että se mimmi (joka on muuten jälleen raskaana, nuorimmaisen yksivuotiskalaaseista kyse) jaksaa niitä kalaaseja järjestää, mutta sinne on meiltä yli tunnin matka, nyt on talvi ja meillä on vauva. Mää hengaan koko viikon kahden lapsen kanssa, viikonloppuisin olisi ihan kiva olla yhdessä - kotona. Joo, lapsella on oikeus sukulaisiinsa ja sukulaisillakin vähän häneen, mutta meillä saa tulla käymään. Silloin voin paeta esmes yläkertaan piiloon jos alkaa kunnolla vituttaa. Mä en jaksa lähteä edes neljän tunnin reissulle (alle viikon varoitusajalla; tunti sinne, tunti takaisin, ainakin pari tuntia perillä) kun juuri on saatu unet ja ruokailut suolentoimintoineen pelittämään.
Olen alkuviikon päivittänyt CV:tä ja väsännyt hakemuksia. Projektina kesäksi tienaamaan. En muistanutkaan miten kettumaista hommaa työnhaku on.
En saanut ansioluetteloon mahtumaan 6 kk täysimetystä (ainakaan perusversioon) enkä sitä, että olen erinomainen kaikesta rutisija. Täytynee tehdä vielä yksi kattavampi versio.
no se oli nopeaa reagointia muskarin surkeaan palveluun :) Ma saan kylla kanssa raivarit jos maksettu palvelu on huonoa. Meidan lapselle annettiin yks vanha kannykka leikkeihin siina vaiheessa kun omani meinasi tiltata juurikin sen kostumisen takia...
VastaaPoistaPuolison kännykkä on kai joku roiskeenkestävä, mutta se mokoma on huollossa. Täytyy kaivaa jostain kokoelma kunnon nokialaisia leikkejä varten.
PoistaMua riepoo suomalainen palvelukulttuuri vuosi vuodelta enemmän. Olen jopa valmis mielelläni maksamaan enemmän hyvästä palvelusta, mutta se tuntuu harvemmin olevan mahdollista.
Mää sain hepulin aamulla. Nousin ylös, kuvotti ja vessaan oksentamaan. Kylmää hikeä pukkasi ja kauheet muistelot viime vuodest nousi pintaan. Katselin siinä sitä 5kk naurajaa ja aattelin, että onhan toi ihana, mutta minen kestä tätä taas. Ja negaa näytti, luojan kiitos.
VastaaPoistaSeuraavana projektina mulla olisi ottaa yhteyttä potilasasiamieheen ja alkaa selvittää tapahtuiko esikoisen synnytyksessä hoitovirhe (minusta tapahtui), mutta haluan joka tapauksessa mustaa valkoiselle, eipähän tarvi vanhana miettiä olisiko pitänyt vai ei. Nyt vasta alkaa olla energiaa moiseen...
Aah, ansioluettelo. Opiskelija-kotiäiti-tyhjäntoimittaja voisi kuvastaa minua tällä hetkellä loistavasti :D Tsemiä työnhakuun.
Oo nyt hei varovainen sen laihikses kanssa. Laihtuminen on joo kivaa, mutta ystävällä meinasi kunnon pussikuureilun päätteeksi käydä kehnosti, kun kaliumtasot meni päin persettä.
PoistaHienoa jos jaksat alkaa selvitellä hoitovirheen mahdollisuutta. Moni ei jaksa koskaan ja turhan montaa tapausta katsotaan läpi sormien. Eihän se ketään takaisin tuo, mutta mielestäni on tosi tärkeää selvittää asiat. Mullahan on avissa kantelu vetämässä, saa nähdä kauanko se siellä roikkuu.
Pitäisi prkl saada aikaiseksi viedä kierukkapisneksiä eteenpäin, mutta asia kerrallaan. Uusi raskaus on ehkä viimeisenä toivelistalla, tosin sen riski on hyyyyyyvin pieni. Onneksi meillä on ensi viikolla 6 kk neuvola (tytär vasta 7,5kk), jos muistaisi asiasta tiedustella.
Mullahan laski ne kaliumarvot viimesillään ollessa ko hikoilin niin älyttömästi ja kittasin vettä. Nyt juon vichyä lähes pelkästään, ja lisään suolaa ihan paljaaltaan mukaan.
PoistaMinä olen oppinut elämään esikoisen poismenon kanssa ja mulla on oma käsitykseni asioista, hoitohenkilökunnalla varmasti omansa. Sen huomasin ainakin pelkopolikätilön kanssa asioidesssa, että yhteen pussiin ainakin he pelaavat. Se lääkär, joka meidän leikkasi silloin, ei ole vain samassa sairaalassa enää töissä. Mutta ompahan sitten tehty, oli tulos mikä hyvänsä. Aikaahan näissä menee, ja heti kuoleman jälkeen en olisi jaksanut tähän rumbaan ja odotteluun lähteä, oli liian kova työ pitää itseä hengissä.
Anoppi ehotti taas mullekki sitä kierukkaa, mutta en vaan haluais mitään ulkopuolista juttua vaikuttaaan itseeni. Oon vanhanaikanen ja vastahakonen erityisesti e-pillereitä kohtaan.
Hyvään saumaampa osasivat neuvolan laittaa. Ja vitsi, teidän tyttönen on jo ton ikänen, aika juoksee.
No hyvä, että suolatasapaino säilyy. Toivottavasti verensokeritkin. Tai was weiss ich, oksentaminen on joka tapauksessa kamalaa.
PoistaHoitohenkilökunta pelaa aina samaan pussiin ja jotenkin on kamalaa, ettei omia - saati toisten mahdollisia virheitä saa myöntää, eikä niistä voi keskustella. Ainakaan saman talon sisällä. Valvovan viranomaisen toiminta on joo nähty ja jos se jossain sattuu toimimaan odotus on piiitkä.
Harva tosiaan selvitysprosessiin lähtee, siinä vaiheessa kun tuntuu, että sille olisi tilaa, moni arvelee kuluneen jo liian pitkän aikaa. Kuten sanottua, hyvä jos jaksat. Ei sekään varmasti helppoa ole.
Mä aattelin haalia sen kuparikierukan, hormonaalisiin en koske - ei siinä olisi mitään järkeä. Onkohan missään tutkittu kuinka moni nainen elää kehnontunutta elämää pillerien tai hormonikierukoiden kanssa - niin monelle ne eivät tunnu sopivan ja vaihtaminen tai poistaminen voi olla joskus hankalaa.
Tyttö on jo karseen iso (ei tosin kooltaan) ja kohta se varmaan menee kouluun (enkä ole vieläkään päättänyt mihin kouluun se menee). Ennen kouluunmenoa se meni kuitenkin kuistille päiväunille.
Voimia työnhakuun! Se on ihan vihonviimeistä puuhaa... Ja mua pelottaa se jo nyt.
VastaaPoistaMun kai pitäis suosia noita hormonaalisia ehkäisykeinoja, kun on se endo, mutta kiitän luojaani etten aloittanut vielä niitä minipillereitäkään - olis varmaan jo 24/7-menkat päällä. Toisaalta ei kyllä ole pahemmin edes tarvetta millekään ehkäisylle.....tarvii varmaan siitäkin kehittää ongelma.
Mä haluan taas sen tylsyyden (harhar) takaisin, meillä ei taas tänään ollut. Kannoin ja kävelin melkein koko päivän.
Kiits. Ei ole mitään paskempaa kuin työnhaku. Piste. Oon tosin viime vuosina vääntänyt aika paljon kavereidenkin hakemuksia, että ihan käsi ei tässäkään hommassa voi olla (niillä on jopa saatu joskus töitä), mutta verenpaineet saa hakuhommassa kohoamaan melkein leikkausta edeltäviin lukemiin.
PoistaKehitä joo ongelma, mä oon jo vähän kanssa sillä tiellä. Ei vaan kiinnosta ja jos kiinnostaisi niin ei jaksa ja jos kiinnostaisi ja jaksaisi niin tutti lentää suusta tms.
Toivon, että teillä on tänään tylsä päivä. Me mennään allergiatesteihin. Nice.