Viesti

Meillä on kaksi koiraa. Meillä on aidattu piha. Koirat ovat hyvin suuren osan päivää pihalla. Tässä lähtökohta. 

Käynti kotiimme tapahtuu pihan puolelta, aidatun alueen sisäpuolelta siis. Päästäkseen esimerkiksi kuistille - tai edes nähdäkseen sisäänkäynnin on käytävä portista pihan puolelle. 

Näin kotiäitinä (ja hiljattain surunvalittelujen vastaanottajana jne.) olen yllättynyt siitä ramppaamisesta, mitä ovella tapahtuu. Oletin portin olevan riittävä viesti ovellepyrkijälle. Ei ole. Vauva nukkuu usein kuistilla, ovikellon soitto (tai pihassa liikuskelu) aiheuttaa melkoisen metelin paimenkoirissa, joiden homma on muun muassa vartioida pihaa. Yleensä vauva ei paljon haukusta hätkähdä, mutta kyllä se kunnon hälytyshaukkuun herää. 

Eilinen hankinta: 

Infotekstejä porttiin.

Kipaistiin eilen hakemassa hurtille vähän viihdeluita (hämmentää kun itse niihin jumalattomiin lumpioihin siellä täällä ei tule juuri reagoitua, mutta jotkut vieraat suhtautuvat niihin epäluuloisesti). Luukaupassa oli edullisia kylttejä. Ruotsinkielinen on mielestäni informatiivisempi, mikä ei tällä seudulla ole haitaksi. Jos huomenna saisi valoisaan aikaan nakutettua tekstit porttiin. 

Kuvaus suoritettu jälleen innovatiivisesti ystävältä lahjaksi saadun 60-luvun lopun nukkekodin avustamana. On muuten pähee takkoineen ja alkuperäisine huonekaluineen. Perinneremontoijan unelma. Toivottavasti myös pienen tytön - sitten kun se ei enää tunge kaikkea suuhunsa.