Viime yönä meille muutti Huuto. Haluaisin, että se jatkaisi matkaansa, sillä nyt on se tsekkoslovakialainen Nukkumatti käynyt viskomassa kilokaupalla unihiekkaa silmiini ja ratkonut silmäpussit roikkumaan nenän tasolle.
Yhden aikaan tytär vingahteli sivuvaunussaan, pieraisi ja nappasin sen viereeni syömään, kuten satoja kertoja ennenkin. Ei muuten kelvannut. Puoliso luonnollisesti siihen heräili (veikkaan, että koko kortteli heräili), hurtta äityi ulvomaan tahtia ja kaikilla oli hauskaa.
"Mee alakertaan nukkumaan."
"Mä en mee mihinkään."
- tahaton silmien pyörähdys -
"No minä saatana meen sitten. Vittu, aina pitää riidellä."
"Haista sinäkin perse."
Meillä on kypsä ja toimiva parisuhde. Isäntä paineli alakertaan. Vauva huusi. Vaihdoin sille vaipan. Vauva huusi. Lauloin sille. Vauva huusi. Yritin tarjota hinkkiä. Vauva huusi. Tarjoilin tuttia. Vauva huusi. Tunnin huudon perään sain tungettua sille varsin mukavassa tukemattomassa istuma-asennossa tissin suuhun, joka täysin puun takaa maistui ja unikin tuli saman tien.
Lähetimme puolison kera toisillemme anteeksipyyntötekstarit ja herra palasi vuoteeseen. Herätin sen kuudelta, että mee töihin. Ei se kuulemma kauheasti myöhästynyt. Vauva tosin ilmoitteli samoihin aikoihin olevansa nälkäinen. Toisti jo kertaalleen toteutetun kaavan, tosin ilman nukahtamista. Sen se korvasi hymystelykujerteluseurustelulla.
Vielä yhdeksän aikaan yritin tunkea sille tuttia suuhun, että nuku nyt. Kaksi koiraa jalat ristissä herätti lopullisesti.
Tytär on pitkillä päikkäreillä. Miksen minäkin?
Onneksi muidenkin yölliset keskustelut on yhtä rakentavia ja rakastavia kuin meilläkin :D Tuota sarjaa toistettiin autossa matkalla mummolaan, lapsi nukkui ja koira ahdistui.. Onneksi ollaan myös nopeasti leppyvää sorttia :D
VastaaPoistaMirgga
Mua kanssa lohduttaa, että osataan sitä muuallakin keskustella sivistyneesti. Täälläkin mm. eilen käytiin yhtä laadukasta sananvaihtoa.
VastaaPoistaMeillä on menossa toista päivää joku "mikään ei ole hyvin" -vaihe. Eilen pistin yliväsymyksen piikkiin (ei oikein päikät maistuneet), mutta tänään en enää tiedäkään mikä on. Yleensä tissi auttaa, nyt sitä ei todellakaan aina huolita ja sille voi jopa kätistä.
Mjoo, kuuulostaa tutulta. Minä painelin tässä yks yö vierashuoneeseen mutta tulin tyynyni kanssa takaisin makkariin, kun ei vaan uni tullut silmään yksin. Onneksi päivällä on paremmin, vaikka univelat eivät arkea yhtään helpoksi tee.
VastaaPoistaMut hei, huomenna musmusmusk... :DDD Mitähän vauvat tällä kertaa haluavat tehdä?
Lohduttavaa ettei meidän kypsä ja toimiva parisuhde ole ainoa, joissa kuuluu vittuperkelesaatanaa yön pimeinä tunteina. Ja meillä muksu ei edes tee muuta kuin halua yömaitonsa kello 2.30, mutta kyllä siitäkin riidan saa aikaiseksi jos yhtään siltä tuntuu. Joskus tuntuu.
VastaaPoista