12.4.2013

Viikko

Maanantai. Viemäri meni tukkoon kätevästi kaupungin liittymäkohdan tuntumasta, mikä aiheutti sen, että kellarimme tulvi paskalillua. Pesemisessä meni imuauton vierailun jälkeen neljä tuntia.

Tiistai. Meillä kävi vieraita - kuukauden takaisesta vastavierailulla. Lyhyestä virsi kaunis - kun ei ole käytöstapoja niin ei ole tai sitten on jo niin mammouduttu, ettei sellaisia muisteta . Ilmoittamatta yli tunti myöhässä, eväsretki suoritettiin keittiössä, kattoon kiinnitettiin kiellostani huolimatta hyllyyn kätketty keinu, joka ikinen lelu kaivettiin esiin ja mun hyllyt tyhjennettiin, kun vuoden ikäinen tulee touhuamaan - ja koiraa härnättiin. Muutamia mainitakseni. Vierailu kesti yli kolme tuntia. Näistä lapseni nukkui 2,5.

Saman päivän iltana räjähti sitten pommi.

Keskiviikko. En muista mitään.

Torstai. Kävin työkeikalla. Ei itkettänyt niin paljon, mutta syletti.

Perjantai. Pussitin lenkillä koiranpaskaa ja housut halkes haaroista.

Että vitun kivaa viikonloppua odotellessa. Onneksi tuolla on huomenna joku koulutus - ja mulla sunnuntaina töitä.

Palaan välikauteen kun lakkaa kiristämästä.


11 kommenttia:

  1. Ääh, toivon sulle jotain kivaa viikonloppuun!

    Mä heitin miehen sohvalle aamuyöllä kun se rupesi aukomaan päätä, nyt ollaan mun kotona ja ottaa edelleen päähän. Ja söin karkkia mikä johti suoraan valtavaan kiukkuun ja ärsytykseen..

    Mä en halua toisten pentuja meille sotkemaan, tuo oma vielä menee, mutta muut rähmäräpylät, ärh.

    Jospa huomenna ois jo kivempaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sohva on ihan hyvä valinta joo - meillä olisi alakerrassa kyllä sänky, mutta jos haluaa muhia katumuksissaan niin mun puolesta herra saa olla sohvalla vielä viikon verran.

      Mä oon jotenkin kiikun kaakun tuon sotkemisen kanssa. Ongelmaa ei ole jos äitee vaikka kuiskaa ohimennen, että annetaan sen nyt hässätä niin vältetään uhmaraivarit ja kaikilla on kivempaa. Saa myös huikata, että tää nyt on vähän kierroksilla/vilkas/ujo/reipas/ihanmitävaan, kunhan aikuisten välillä on jotain kommunikointia, että missä mennään.

      Mä oon tosi reviiritietoinen ja mulle nyt vaan on kova paikka jos ihminen, jonka oon tavannu kerran aikaisemmin ottaa ja käy kysymättä käsiksi mun vinkkulaseihin ja riihimäkipönttöihin, kun pojan pitää päästä kävelemään tukea vasten. Mun mielestä äitee voi olla vahtimassa, että poika ei toisten lasihyllyä pitkin kulje.

      Lapset sotkee aina ja toisten lapset on pienesti ärsyttäviä aina. Sen voi niellä, mutta ihan mitä vaan ei.

      Toivon, että tänään on kivempaa. Pitäisi siivota ja leikata hurtasta karvat. Lapsi on jo puolenpäivän aikaan kurasta harmaa, kun joillakin on noi tassut.

      Poista
  2. Melko paska viikko. Ensi viikon on pakko olla parempi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan. Harkitsin ex tempore reissua, mutten keksinyt kohdetta. Ja panikoin siitä miten ruokkia lapsi tien päällä.

      Perkele.

      Poista
    2. Mäkin oon harkinnut jotain pikku reissua, tekis mieli vaikka hypätä junaan ja viettää päivä jossain cityssä, mutta se juna epäilyttää. Ja sit vois tulla orpo olo, jos lähtis kaksin lapsen kanssa.

      Kyllä se ruokinta sujuu. Ainakin toi meidän vesseli on yllättänyt, se on syönyt ihan tyynesti, kun on ollut vähän eri seinät ja ihmiset joita tuijottaa.

      Poista
  3. Mikä siinä onkin, että kaikki sonta kasaantuu aina samalle ajanjaksolle? Noh, kohti sitä kirkkaampaa kruunua jnejne.

    Sulle on haaste:
    http://parahdys.blogspot.fi/2013/04/111122.html

    VastaaPoista
  4. Ei hyvältä kuulosta. "Det seriefittas", sanoi tuttu kaupanmyyjä täällä meillä, kun kaikki meni päin persettä.

    Saa tulla käymään maalle, jos haluaa/jaksaa/pystyy. Kaffi ja yhteiskärttyily saattaa auttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seriefittas on hyvin sanottu. Nauratti.

      Tullaan taas joskus. Pitää tankata. :P

      Poista

Kommentoi pois - kunnioitathan yksityisyyttä.