4.12.2012

Allergia vol 1.

Että reisille lävähti. Tytär on siirtynyt viettämästä aikuisten ruokailuhetkiä sitteristään pöydän ääreen syliin tai pikku hetkiksi päheään tuoliinsa  käärittynä tehokkaisiin tukisysteemeihin. Tämä siksi, että ruokailu alkoi selvästi kiinnostaa ja kovasti. Tavaamieni ruokintaoppaiden mukaan lapsen on syytä antaa toteuttaa innostustaan, mikä on ihan joo järkevää. 

Lounasaikaan olen siis antanut lapsen valita imeskeltäväksi mitä pöydässä on sattunut olemaan. Se tuskin vielä mitään onnistuu saamaan mahaansa asti: ikenien, kielen ja poskien toimintaa kun on alkuun aika pitkään reenattava. Sitten voidaan hiljalleen päästä jo ruoan nielemiseen. Että koen edelleen täysimettäväni, sillä lapsen ruokailu ruokkii lähinnä koiria (joista typerämpi söi jopa kurkkua). 

Eilen hoksasin aamusta, että vauvan kaula on tulipunainen ihottumasta. Saatoin todeta vähemmän kauniisti, että sviddu. Luonnollisesti potkin itseäni muun muassa päähän ja kylkiluihin puoli päivää, listasin imeskeltyjä asioita ja tulin tulokseen, että klementiini on pahasta. 

 Ihottuma on tänään vähemmän härskin näköinen, mutta koen epäonnistuneeni äitinä ja iltapäivällä pitää saatana neuvolaan hinautua tämäkin asia tunnustamaan. Tai tunnustamaan ja tunnustamaan - olisihan tuo tullut ilmi  joka tapauksessa - yritän ainakin uskotella itselleni, ettei parilla viikolla ole tässä yhteydessä merkittävää vaikutusta lopputulokseen. En vain jaksaisi kuunnella niitä latteuksia: "Kyllä se varmaan allergiaa on." 

Että sai tuo mokoma imeskeltyä ainakin muutamia millilitroja sitä saakelin klementiiniviipaletta. Imetän sen 16-vuotiaaksi. 


15 kommenttia:

  1. Eipä meistä kukaan taida mikään meedio olla, allergiat huomaa erehdyksen ja kokeilun kautta. Meillähän syödään jo vaikka ja mitä kun tissit feilas heti kättelyssä. Joskus sydän kylmänä olen miettinyt, että saisiko vielä tuo tuota maiskuttaa ja onkohan se nyt allerginen sille ja tälle..

    Mutta ei taida auttaa kuin kokeilla ja henkisesti valmistautua siihen hetkeen, kun kersa kasvaa niin isoksi että sieltä suusta saattaa löytää ihan mitä tahansa. Allergeeneja ja pikkukiviä jajajjaja..

    Me hinaudutaan myös tänään iltapäivällä ylimääräiselle neuvolakäynnille. Voi sitä epäonnistuneen äidin tuskaa, jos joudumme fysioterapeutille Junnun liian dominoivan vasemman ruumiinpuoliskon takia. Henkisesti olen jo hirttänyt itseni väärin annetuista virikkeistä ja jumpan puutteesta. Turha on sanoa, että mutq ku sen puoli sukua on vasenkätisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On siinäki aiheet lisätarkistuksiin. Täällä jännätään kumpi käsi meidän poitsulle tulee vallitsevaksi; pappansa ja isopappansa on vasureja ja ite oon molempikätinen ja kyllähän tuo vasen on ihan selvästi se aktiivisempi osapuoli ainakin ton nyrkin osalta.

      Muutenki tää mun muksu on ihan mutkalla ja toispuoleinen :D

      Poista
    2. Kertokaas hei, miten tuo toispuolisuus oikein diagnosoidaan? Miltä se näyttää? Ei siis siksi, että saisin vielä yhden typerän syyn vahtia vauvaa ja sen mahdollisia vikoja, vaan kiinnostaa, että onko tuo taas joku uusi äitien kiusaamisjuttu.

      Mä annan koirien muuten latkia lasta jokseenkin mielin määrin - tietenkin tavattuani tutkimuksia, että se vähentää korvatulehduksia. Olin alkuun kyllä kauhuissani, josko se kehittää niihinkin jonkin kauhean reaktion. HANKALAA!

      Poista
    3. Minä oon ite vain havainnoinu asian ko oon niin hysteerikko.

      Käytiin äsken lastenpolilla sydänultrassa (terve ja vahva ko mikä) ja samalla lääkäri teki taas jonku tarkistuksen jonka seurauksena pidin poikaa taas jotenkin vajaana, viallisena ja syyllistin siitä omaa raskausajan ressiä. Sitten joku vieraileva ylilääkäri vielä tarkasti pojan ja mamma sai mielenrauhan. Mutta kaikkiin pikkuasioihin sitä tartutaan.

      Minä oon ollu vähä epävarma kuinka paljon koiran saa antaa nuolla lasta, sillä kun on tapana nuolla niin vauvan kakat kun puklutkin niin en hirveesti halua sen työntävän kieltään toisen suuhun, mihin se ensimmäisenä sen suuntaa varsinkin soseiden alotuksen jälkeen. Vauvan kuolaiset kädet ois kans namia. Pelkään vaan että poika saa jonku taudin tolta ahneelta piskiltä...

      Poista
  2. Täällä toinen tissiepäonnistuja ja poika on maistellut soseita parisen viikkoa nyt ja hyvin alkaa mennä kaupaksi. Neuvola kehotti aloittaamaan ja poika on lakannut oksentamasta maitoja ulos (thank god). Mutta mutta, meillä aloiteltiin perunaporkkanavellillä muinioin ja sitten pottua, ja sitten perunaporkkanaa ja naamaan tuli punaisia näppyjä. Piiskasin itseäni että siinä ne allergiat on ja yyh, sei koskaan voi syyä mitään, mutta neuvolalääkärissä asiaa kyseltyäni ei kyse välttämättä ole allergiasta. Suolisto vain reagoi aluksi uuteen asiaan melko voimakkaasti. Tiedä sitten, nyt sitten ollaa syöty muita soseita eikä täpliä juuri ole tullut. En ymmärrä miksi sose aiheuttaa näppyä mutta velli ei... Äh, koita ymmärtää.

    Mutta jos ihottuma on laaja niin kannattaa asi tarkistaa neuvolasta (viisastuuko sieltä sitten, dunno). Tsemiä uusien ruokien maisteluun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla tulee mieleen, että mahtaako ainesten käsittelytapa olla velleissä ja soseissa keskenään kovin erilainen. Velliin lienee kuivattu kamaa, soseeseen kypsytelty tms. Valmistustavalla kun ilmeisesti on väliä - ainakin maidolla meikäläiselle.

      Neuvolassa käytiin joo, kun rokotuksille piti. Saatan palata asiaan.

      Poista
  3. Voi rähmä, tsemppiä! Toisaalta jos syyllinen on sitrushedelmä, niin ongelma hoitunee nyt aika helposti vaan niitä välttämällä? Muakin pelottaa noi ruoka-aineallergiat, kun itsellä ja miehellä on molemmilla ollut kersana ne tyypilliset sitrushedelmät, mansikat, tomaatit sun muut. Tai lähinnä pelottaa, että mitä jos oiskin joku vaikea allergia, jonka kanssa sais sitten aina olla helisemässä ja miettimässä, mitä lapsen suuhun voi laittaa.

    Mäkin oon muuten useasti uhonnut, että mä hitto soikoon imetän tuota lasta siihen asti, kun se on 40, mutta tämän hetkisen tilanteen valossa saattaa olla, ettei se ihan onnistukaan. No, jospa se pysyis sitten siinä perhepedissä 4-kymppiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytynee joo välttää ja jos pelkillä sitruksilla päästään, niin hyvä. Mä oon pyöritelly päässäni vaan omaa pahista kiwiä, mutta kun tämä tuli ilmi, niin kummasti muistui (ainakin mun mutsin) mieleen, ettei lapsena käynyt oikein mikään - ja päälle vielä perkeleen paha astma.

      Iski tämä takaisku liinat kiinni maistelun suhteen ja ainut, mitä tohdin tuolle antaa on tuorekurkku - ja sekin kotimaista luomua, joka tulee pidemmän päälle kyllä tyyriiksi, jos sillä meinaa vuosikaudet tuota yksinomaan ruokkia. Hinkki on niin halapa ja kätevä.

      Ehkä teidän kannattaa siirtyä 18-kesäisenä nokkamukiin ja perhepedissähän pysytään niin kauan kuin äiti sanoo. :D

      Poista
    2. Sama, pienestä pitäen kaikenlaisia hengitystieoireita ja aikoja sairaalassa. Edelleen vaan toivon, ettei tää astma olis periytyvää sorttia vaan sen ja lukuisten allergioiden laukaisijana olis ollut meidän äireen valtaisa röökinveto.

      Poista
  4. Mä annoin lapselle keitetyn porkkanatikun käteen ja ekalla kerralla kattelin, että kyllä se sen palasiksi sai, mutta että taatusti ei mennyt alas mitään. Siitä huolimatta koko seuraavan päivän vaipasta löytyi _paljon_ ihan kunnon kokosia porkkanakimpaleita. Olin todella hämmentynyt. Niin ne vaan salakavalasti ikenillään noita jyrsii :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siis saa tuo nakerrettua yhtä sun toista, mutta olen silti hyvin skeptinen sen suhteen paljonko se saa nieltyä. Hirveesti on puserossa kyllä mössöä (kunnes isä ja äiti oppivat käärimään hihat). Jännityksellä odottelemaan seuraavaa täyttä vaippaa. Tähän mennessä siitä on prosessoidun hinkkimaidon lisäksi löytynyt uskomattomia määriä koirankarvoja (tästä rodusta ei irtoa karvoja, hmm...).

      Ikenillä on muuten mahtavaa ilmoittaa olevansa kylläinen. Juntataan ne yhteen nännin ympärille ja nykäistään päätä taaksepäin. Tekee tasan niin kipeetä, ettei varmasti heru enää mitäään.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  5. Olipas liikaa kirjotusvirheitä tossa julkastavaksi. Siis, pointti oli; auts, tuo tissijuttu kuulostaa, mmm mielenkiintoselta. Kaveri joutu lopettaan imetyksen poikansa ollessa 9kk, tämä herra puri niin että verta valui välillä eikä mikään auttanut..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siis vaikka nuo on kovastikin alkuajoista karaistuneet, niin tämä uusin (käytössä reilun kuukauden) temppu ei ole siitä hauskimmasta päästä. Toisaalta, ei jää huomaamatta, että lapsi on kylläinen. Linttauksen ja nykäisyn päälle pääsee useimmiten vielä oikein leveä hymy. Vaikkei ole vieläkään hampaita (en niitä välttämättä ihan hirveästi sattuneesta syystä kaipaa, mutta kuolaa ja kipua on ikenissä), eli iho ei mene rikki, niin pirun pitkään tekee kipeää pureskelun jälkeen.

      Täytynee mennä lueskelemaan maitolaiturilta josko tähän ois jotain niksejä.

      Poista
    2. Meilläkin nyitään eikä aina välttämättä ees kylläisyyden merkiksi vaan esim. koska sattuu torkahtamaan tissille. Ja päälle sitten totta kai se mairea hymy. Välillä pelottaa, mikä homman nimi tulee olemaan, kun kaveri saa hampaita. Olen koettanut välillä jopa kiltisti kieltää tuota "puremista", mutta ei suurta vaikutusta.

      Poista

Kommentoi pois - kunnioitathan yksityisyyttä.